Kynttelikkö piti kaivaa esille. Loistakoon nyt tuossa ikkunalla ainakin seuraavan kuukauden ajan.

Tänään kävin Lauritsalan kirkossa Kaukaan laulumiesten adventtikonsertissa. Olen marraskuun aikana harrastanut mitä suuremmassa määrin konserteissa käyntejä. Yhteensä olen käynyt viidessä konsertissa: Teija Immonen Ruokolahdella, Hannu Lehtonen ja Jaakko Ryhänen Lappeenrannassa, Mari Palo, Jyrki Anttila ja Seppo Hovi Imatralla ja Kaukaan laulumiehet Lauritsalassa.

Vasemmanpuoleiseen pipoon olen luonut ihan liikaa silmukoita. Tähän tekeleeseen mahtuisi ainakin kaksi päätä. Jos tätä blogia lukevissa on isopäisiä ihmisiä, niin tästä saa pipon omaksi.

Kylläpä on viinille keksitty hyvä nimi!! Ja hyvää oli viinikin.


Tervetuloa torttukahville!

Nyt tämä viikolla ostettu joulukaktus on avannut jo muutaman kukan.

Käytiin äitin kanssa yhtenä päivänä shoppailemassa ja yhdestä kaupasta tarttui tällainen joulukaktus mukaan.

Käytiin eilen Jaakko Ryhäsen ja Lappeenrannan Rakuunasoittokunnan syyskonsertissa Lappeenranta-salissa. Kylläpä on miehellä ääntä!!!

Kohtapuoliin valmistan iltateetä.

Sain tänään lämpöisen paketin, joka sisälsi William Kennedyn Liekki rinnassa, vihreää reilun kaupan teetä, kaksi kynttilää ja pöllökortin (joka puuttuu tästä kuvasta). Ihastuttava paketti, kaikki tyynni lämmittäviä asioita, kirjan nimikin sopii teemaan. Suurkiitos SKY!

Saimaan kanavaa iltahämärissä.

Seuraava toimenpide kun tästä koneelta lähden, on kynsien lakkaus.

Aina silloin tällöin tarvitsen tätä opusta. Tämä on jo vanha, selkäosasta teipattu, mutta hyvin se on minua palvellut.

Piti ostaa joulumerkkejä, vaikka niitä ei vielä tarvitsekaan. Olen nimittäin vähän postimerkkihullu. Vaikka ei olekaan sen suurempaa merkitystä, millainen postimerkki kortissa tai kirjeessä on, valitsen aina mielestäni kauniit merkit.

Kahvia tulee juoduksi ihan liikaa. Ehkä välillä voisi siirtyä teehen.

Ensilumi 18.11.2010. Vaikka kesäihminen olenkin, oli tosi kiva kun maisema valaistui kerralla. Ja oli mukava kun ei tarvinnut lähteä minnekään auton kanssa. Auto ja talvi on paha yhdistelmä mielestäni.

Ostin pari lyhtyä. Alkaa olla jo pikkuisen joulun tuntua.

Laskuja, laskuja, tänään kaksi kappaletta.

En erityisemmin pidä siitä, kun eri järjestöt lähettävät joulukortteja ja tilisiirron. En koskaan maksa laskua enkä lähetä kortteja.

Hotelli-ja ravintolamuseon tiedotuslehti. Olipa mielenkiintoinen julkaisu.

Ostin kalenterin ensi vuodeksi Tiinan ystävältä. Olisin varmaan muutenkin tukenut nuorta taiteilijaa mutta yksi syy ainakin oli se, että tässä kuvassa on Tiinan selkä, siis tämä istuva henkilö.

Näitä kai pitäisi syödä tähän vuodenaikaan.

Meillä on Ylämaalla joulukaktus, jossa on pienet nuput nyt. Se on todennäköisesti kukkinut ennen joulua. Viime vuonna tämä oli aivan loistavan näköinen. Syy siihen, että tämä kukoistaa on se, että kukaan ei ole kastelemassa tätä liikaa.

Meillä on seinällä KIEKAUS-kalenteri. Siinä on ihanat runot ja tosi kivat kuvat. Kalenterin ovat tehneet Heli Laaksonen ja Katja Keskitalo. Kuvat ovat Jari-Jukka Nippalan.

Tein yhtenä päivänä ruokaa. Sikäli harvinaislaatuista, koska meillä Risto yleensä on kokki. Niin, tein siis perunalaatikkoa jossa oli jauhelihaa ja sipulia (paljon).

Tässä viimeisiä tekeleitä. Sukan kutomisessa on se pieni hankaluus, että pitää kutoa toinen ainakin suunnilleen samanlainen kappale. Siksi varmaankin neulon mieluummin kaulahuiveja.

SARVIKUONO
Sarvikuono tahtoi autolla ajaa.
Näet harvoin näin villiä kaasuttajaa:
hän torvella soitti
ja ohjatakin koitti,
kello kymmeneltä jo kyseli korjauspajaa.

SINÄ JA MINÄ
Sinä ja minä yhdessä niin,
puisella kengällä seilattiin.
Kun me saavuimme Hollantiin,
kenkä oli täynnä vettä vaan.
Kun me saavuimme Espanjaan,
kenkä oli tyhjä kerrassaan.

Runot on poimittu Kirsi Kunnaksen suomentamasta kirjasta 'Kuka on nähnyt tuulen'. Sarvikuono on Georges Duplaixin mukaan ja Sinä ja minä on tanskalainen kansanruno. Ihastuttava kirja!

Tiina toi kaksi kirjaa luettavaksi, Leena Lehtolaisen ja Anja Snellmanin.


Kuukauden alun kohokohtia on uuden Iisakin ristikoitten ilmestyminen.

Ostin vähän erikoisen värisen kynttilän, musta valkoisilla reunuksilla.

Vähän aikaa mietin, voiko tällaista kuvaa julkaistakaan. Kyllä, totta, tässä oli yhden päivän jälkiruoka. Itse asiassa tämähän näyttää aika terveelliseltä ja hedelmäiseltä. Pohjalla oli kyllä jäätelöä ja kermaa.



Malagan tuomiokirkko iltavalaistuksessa.


Härkätaisteluareena. En tiedä, vieläkö varsinaisia taisteluja järjestetään.


Kiva kujanen. Tässä paikassa voisi olla vaikka sateella.

Sinistä taivasta ja palmu ja paljon aurinkoa. Malaga loka-marraskuun vaihteessa.

Olenpa kömpelö, piti valita ihan toinen kuva, mutta painoin väärästä kohdasta. Tämä on kuva Zürichistä viime kesältä.